sunnuntai 25. marraskuuta 2007

Automaattinen ketjunvoitelija Bandit 1250:an


Esivalmistelut

Pro-Oilerin asennuksessa on jonkun verran näpräämistä, ennen kuin itse pyörää tarvii roplata. Tärkeimmät osat näkyy tässä kuvassa: vasemmalla pumppu, keskellä ohjausyksikkö, ja oikealla tankoon tms. etukatteen kieppeille asennettava voitelumäärän säätökombinaatti.

Hommaan tarvitaan:
- Pro-oiler ja moottoripyörä
- puukko tai jotain eristeiden kuorimista varten
- pora 2mm (ohjausyksikköön pitää porata reiät johtojen viemiseksi)
- auttava englanninkielen taito
- riittävästi juomaa (kyllähän kaljakin käy, mutta koska tämä on aika hieno ja kallis systeemi ei kannata tässä vaiheessa enää pihdata. Brown Brothers Shiraz (14%) Australiasta tuntuu sopivalta. Poraa ne reiät kuitenkin ensin.)

Ohjausyksikköön pitää nimittäin itse vetää johdot ja porata johdoille reiät (mukana tulevat englanninkieliset ohjeet ovat erinomaiset). Ylläolevassa kuvassa ohjausyksikköön on jo vedetty kaikki johdot eli:
- pumpusta
- voitelumäärän säätöyksiköstä
- sähkö
- nopeusmittarin anturista

Tähän asti kaikki on helppoa.

Asennus pyörään
Olen jo jonkun aikaa sovitellut elementtejä pyörän penkin alle, enkä ole oikein vielä päättänyt haluanko siirtää työkalutötterön jonnekin muualla, jolloin kaikki osat mahtuisi kivasti sinne takaosastoon. Pyrkimys on tietysti siihen, että öljysäiliö olisi mahdollisimman pystyssä, jolloin se olisi helppo täyttää ja sitä ei tarvitsisi tehdä kovin usein. Toisaalta, työkaluille on vaikea keksiä oikein mitään muutakaan paikkaa.

Kun johtotehtävät on tehty, pitää pyörästä löytää:
- virtajohto
- maajohto
- nopeusmittarin anturi

Virran ja maan päätin ottaa takavalosta, koska se on aina päällä.
Helppo homma: takavalolle menee kolme johtoa, joten kahteen niistä laitetaan mukana tuleva näppärä yhdistyssysteemi (siis tuo vaaleanpunainen) ja molemmat johdot vedetään ohjausyksikköön.


Nopeusmittarin anturin (härveli siis syöttää öljyä ketjulle nopeuden mukaan) löytäminen vaati maallikolta hieman pähkäilyä, mutta löytyihän se: eturattaan kohdalla on anturi, josta lähtee kolme johtoa ja se vaaleanpunainen on se, joka kertoo nopeusmittarille miten kovaa mennään. Siitä johto ohjausyksikköön.


No niin: kaikki johtoliittimet on kiinnitetty (vaikka kuvassa takavalolta virtaa varastava johtoliitin onkin vielä poissa).
Öljysäiliö, ohjausyksikkö ja pumppu sijoitettiin penkin alle työkalusatsin tilalle. Työkalupakista poistin pari surkeaa holkkiavainta, jolloin se mahtui satulanlukitsimen etupuolelle (eli siihen, missä ohjekirja oli uutena).


Johdot ohjausyksiköstä vedettiin siis noihin johtoliittimiin nopeusmittarin anturissa ja takavalolla. Voitelumäärän säätöhärveli vedettiin tankin ali ja kiinni etukatteeseen (niin se muuten kannattaa kiinnittää ohjausyksikköön vasta loppuvaiheessa, koska johto on helpompi pujotella tankin ali kuin tuo mötikkä).
Öljyjohto pumpulta takaswingiin ja edelleen voitelunokkiin, voitelunokkien kiinnittäminen takaswingin alle ja asentaminen niin, että lorottelevat öljyä takarattaan kylkeen olivat viimeiset työt. Jälki näkyy kuvista.

Käyttökokemukset

Nyt on todettava, näin muutaman tuhannen kilometrin jälkeen, että hommahan toimii.

Ketjut ovat kuin uudet, koko takaswingi pysyy melko puhtaana eikä takavannekaan ole niin törkeän näköinen kuin ennen. Kyllähän öljyä roiskuu sinne tänne, mutta toisin kuin ketjurasva tämä öljy lähtee helposti trasselilla tai muulla rätillä pyyhkien pois.

Ja vielä turhat vinkit lopuksi:
  1. muista ohjelmoida korjauskerroin (Correction factor)! Jotenkin luulin, että se olisi ollut ohjelmoitu valmiiksi kun kaikissa vakiopeleissä se on kuitenkin... no.. vakio. Terv. nimim. ajoin 500 kilsaa ilman öljynsyöttöä.
  2. punainen öljy on hyvää, koska sen näkee putkesta helposti. Jos on ruskeaa öljyä, ei oikeastaan tiedä onko letku täynnä. Tai ainakaan yhtä helposti.
  3. Sateella ketjuille saa antaa reippaasti öljyä. Muussa tapauksessa ne jää ihan kuiviksi kun vesi pesee öljyn pois. Ryypyn antaminen juuri ennen talliin parkkeeraamista on hyvä idea.
  4. Tehdasasennustaulukkoarvo Banditille on 13. Oma säätöni on nyt huomattavasti rikkaampi 9, eikä öljyä minusta vieläkään kulu liikaa. Ketjut ovat kyllä aina märät, mutta mitäs siitä.
Kaiken kaikkiaan laite toimii hienosti ja on vapauttanut ketjun rasvaamisen ikeestä. Paluuta aikaan ennen Pro-Oileria ei minulle ainakaan ole.


22.7.2008Kokemuksia Euroopanturneelta:
1) Homma toimi edelleen hienosti, pullollinen öljyä riitti ainakin tuon 3000 km:n verran
2) VAROITUS: Puolan tärisevillä teillä nopeusmittari lakkasi näyttämästä mitään (ja matkamittari). Outoa, sillä oileri sai kyllä nopeussignaalin. Lähempi tarkastelu paljasti, että tuo vaaleanpunainen johtojen liittämiseen tarkoitettu systeemi oli katkonut johdot, kiitos asfaltin joka oli paikattu suurin piirtein kädellä.

Eli olkaapa varovaisia älkääkä kiristäkö sitä liitintä liikaa! Ja koettakaan laittaa se niin, ettei kovassakaan tärinässä vääntäisi johtoa poikki.

1.9.201138 000 km ilman ongelmia ja ilman että ketjuja piti itse kiristää kertaakaan (voi olla että huollossa ovat kiristäneet, mutta ainakaan ketju ei nouse yhtään takarattaalta). Euroopan kiertueella (5000 km) meni 2 säiliöllistä öljyä. Todella asiallinen peli.

1 kommentti:

Ari kirjoitti...

Se on ihan hyvä härveli, jatka vaan asennusta. Laitoin itse tuollaisen Honda Varaderoon vuosi sitten. Yhden kesän kokemusten ja 16300 ajetun kilometrin jälkeen olen tyytyväinen, että tuli hankittua. Käytettävän öljyn viskositeetti ja ulkolämpötila vaikuttavat voimakkaasti, kuinka paljon rekisterikilpi ja takavanne sotkeutuu. Ajelen itse ohuehkolla öljyllä ja "laihalla" taulukolla. Kannattaa pitää se pieni muoviläpyskä mukana, että osaa säätää taulukkoa suuremmalle esim. sateen sattuessa. Täytynee tilata itselle pari uutta öljysuutinta, kun näyttää alkuperäinen kuluvan. Häiriöitä on ollut sen verran, että kerran meni vettä ilmaletkuun ja pari kertaa öljyletku on lähtenyt öljysuuttimesta irti.